Eduskuntavaaliehdokkaana saa osallistua kaikenlaisiin todella mielenkiintoisiin tilaisuuksiin, joissa meitä tulevia (!) kansanedustajia lobataan. Viime viikkoina olen osallistunut sekä SAK:n että EK:n tilaisuuksiin, joissa esiteltiin kyseisten järjestöjen tavoitteita seuraavalle vaalikaudelle.

SAK ylisti työvoimapoliittisia toimia tärkeimpänä työllistämistapana. Tutkimukset näyttävät osoittavan, että nimenomaan oppisopimukset yrityksissä vievät varmimmin kohti todellista työllistymistä. Koulutus taas, jota monille työttömille tarjotaan, on huonossa maineessa.

Yhdysvaltalainen mieheni ilmoittautui vuosia sitten työvoimatoimistoon toiveena löytää työtä. Hänet lähetettiin 10 kuukauden kurssille, jonka tarkoitus oli opettaa suomen kieltä.

Kurssilla oli suuri joukko Salon seudulla asuvia ulkomaalaisia, monet heistä mieheni tavoin korkeakoulutettuja tai insinöörejä. Muutaman kuukauden kieltenopiskelua seurasivat ulkomaalaisen opettajan vetämät askartelutunnit. Mieheni painoi kangasta (lapsilleen T-paitoja) ja teki somia koiratauluja Tiimarin servieteistä. Hän olisi ilomielin tehnyt taluja ja painanut kankaita, jos se vain olisi tehty suomeksi. Ulkomaalainen opettaja ei vain osannut suomea, eikä se ole hänen vikansa. Miksi suomalainen työpoliittista koulutusta suunnitteleva taho järjestää tällaisen kurssin, jos sille ei ole koko ajaksi opettajaa?

EK piti myös ihan hyvän tilaisuuden, jossa puhuttiin energiasta ja yrittäjyydestä. EK:n toimitusjohtaja Fagernäs kaadereineen suhtautui varsin ylimielisesti siihen, että perusopetuksessa tulos voi riippua opetusryhmän koosta. Eräs vihreiden naisehdokas huomautti, että yrittäjyyden opettaminen yläasteella on myöhäistä kun monet ovat jo sitä ennen tyystin syrjäytyneet. En usko näiden miesten tietävän mitä koko sana merkitsee.

Fagernäs korosti sitä, että suomalaiset opettajat on hyvin koulutettuja. Se onkin totta, mutta miten älytöntä hyvän koulutuksen haaskausta on tarjota opettajille niin rupisurkeat työskentelyolosuhteet! On kuin huippukirurgille annettaisiin leipäveitsi sydänleikkausta varten. Mutta monet opettajat ovatkin melkoisia ihmeitä saaneet aikaan varsin surkeissa oloissa. Onneksi!